Matka Grönlantiin, Osa VIII (22.7.2009)

Lyhyt matkapäiväkirja risteilyltä Reykjavikista Kangerlussuaqiin, 15.7. - 25.7.2009












Risteily M/S Kristina Reginalla:
Reykjavik - Qaqortoq - Narsaq - Nuuk - Evighedsfjorden - Ilulissat - Sisimiut - Kangerlussuaq.
http://www.kristinacruises.com/

22.7.2009 Evighedsfjorden, Grönlanti

Seilaamme pitkin tyyntä ja aurinkoista Evighedsfjordenia (ikuisuusvuono) ja vuono on aivan tyyni ja äänetön, aavemainen usva peittää vedenpinnan. Kaukaa ikijäätiköltä sulava vesi valuu hiljalleen vuonoa pitkin kohti merta ja vedenpinta väreilee hieman. Suuret lintuparvet lentelevät halki vuonon kun lähestymme valtavaa jäätikköä. Lopulta laivan koneet hiljenevät ja pysähtyvät kun saavumme ikijäätikön reunalle. Vaikka matkaa jäätikölle on kilometri, tuntuu se olevan aivan kosketusetäisyydellä. Kaikki laivan matkustajat pyydetään samaan ryhmäkuvaan laivan kapteenin kanssa ja järjestäydyn sinne itsekin. Olen täynnä iloa ja hyvää tunnetta ja fiilistelen kuvissa joita pyydän muita minusta ottamaan vasten takana olevaa monen sadan metrin korkuista jäätikön reunaa.
Kun jäätikköä on ihailtu tarpeeksi laiva kääntyy ympäri ja palaamme vuonoa pitkin kohti merta. Matkalla ohitamme vuonon sivuhaarassa kaukana siintävän toisen jäätikön. Lähestymme jälleen merta ja vuonon syleilyssä oleva lämpö alkaa muuttumaan kylmäksi tuuleksi. Siirryn laivan keulakannelle joka on tämän ainoan kerran avattu
poikkeuksellisesti matkustajille ja tuijotan suoraan eteenpäin läpi kylmän viiman. Mieleeni tulee Titanic-elokuva ja naureskellen odotan törmäystä jäävuoreen kun nojaan yli partaan ja katson kun laivan keula halkoo sinivihreää vettä.

Komea valas tervehtii meitä läheltä vuonon suulla puhallellen vesisuihkuja ja lopulta näyttää suuren ruhonsa sukeltaessaan jyrkässä kulmassa pinnan alle. Myöhemmin kuvasta olen tunnistavinani sen ryhävalaaksi suuren koon ja selkäevän perusteella. Taas uusi bongaus valaslistaani joka onkin jo aika kattava!

Kova 12 m/s:n vastatuuli pitää kelin aurinkoisena, ohitamme pieniä kalastajakyliä matkalla pohjoiseen ja kello viiden maissa ylitämme napapiirin. Illalla läntinen aurinko häikäisee ja meren pinta on miljardeja polttavia tähtiä.

Palan sisältä ja tunnen olevani kuolematon.






English translation....


We are crewing along the calm and sunny Evighedsfjorden ("the eternity fjord") and the fjord is completely placid and silent, the phantasmagorical mist shrouds the surface of the water. From faraway ice sheet the melted water is flowing slowly on the fjord towards the sea and the surface is slightly rippling. Hordes of birds are flying over the fjord when we are approaching a colossal glacier. Eventually the ship's engines are becoming quieter and stop when we arrive to the edge of the eternal glacier. Even though there's almost one kilometer distance to the ice sheet, it seems to be right within arm's reach. All the passengers are asked to pose in a group picture together with the captain of the ship and I place myself there also. I am full of joy and good feelings and ask the people to take attitude photos of me against hundreds of meters high glacier edge.

When we have admired the glacier enough, the ship turns around and we return along the fjord towards the sea. On our way we pass a second glacier looming far away in the fork of the fjord. We are closing up the sea again and the warmth in the fjord's embrace is starting to turn to a chilly wind. I move to the ship's forecastle which is exceptionally opened for passengers only for this time only and I gaze straight forward through the cold breeze. I'm reminisced by the Titanic-movie and laugh as I'm waiting the collision with the iceberg as I lean over the gunwale and watch as the ship's prow is splitting the green-blue water.

A gorgeous whale greets us close by at the mouth of the fjord and bursts the water sprays and shows it's big body by diving in a deep angle under the water. Later on I will recognize it as a humpback whale from the picture by its dorsal fin and large size. Another spot to my "whale-watching" list that is already quite extensive!

Heavy 12 m/s headwind keeps the weather sunny, we pass some small fishing villages on our journey to the north and around five o'clock we cross the polar circle. In the evening the western sun glares and the surface of the sea is billions of burning stars.

I'm burning inside and feel immortal.