Matka Grönlantiin, Osa III (17.7.2009)

Lyhyt matkapäiväkirja risteilyltä Reykjavikista Kangerlussuaqiin, 15.7. - 25.7.2009












Risteily M/S Kristina Reginalla:
Reykjavik - Qaqortoq - Narsaq - Nuuk - Evighedsfjorden - Ilulissat - Sisimiut - Kangerlussuaq.
http://www.kristinacruises.com/

17.7.2009 Meripäivä

Aamu keskellä arktista merta. Ilma on aurinkoisen lämmin ja meri on aivan tyyni. Kansipaikat täyttyvät ihmisistä ja olen matkalla taas suureen tuntemattomaan. Mieli on täynnä odotusta ja laiva halkoo pieniä tummansinisiä aaltoja. Yllä on lähes pilvetön taivas mutta sääennuste odottaa vaikeuksia Grönlannissa. Jäät ovat liikkuneet pohjoisesta etelään ja estävät matkareittimme ja joudumme valitsemaan toisen reitin päästäksemme ajoissa perille seuraavaan satamaan. Kiidämme halki pohjoisen meren ja joudumme ajamaan ylinopeutta, matkanopeutena 14 solmua kun normaalisti se olisi 10... Keräämme tunteja varastoon jos joudumme kiertämään jäät. Myrskylinnut seuraavat laivaamme.

Seuraan hetken matkantekoa komentosillalla ja katson laivan keulaa joka halkoo aaltoja. Tunnen oloni levolliseksi aivan kuin olisin syntynyt tänne, keskelle merta. Valaat saattavat matkaamme, aina silloin tällöin horisontissa näkyy vesisuihkuja ja valaan kiiltävää selkää kunnes se painuu taas aaltojen alle ja merivirtojen syleilyyn. Oloni on lähes täydellinen, vain pieni kaipaus saa ajatukseni lentämään muualle, kauas auringon säteiden toiselle puolelle. Siihen toiseen maailmaan joka on nyt niin kaukana, että sitä tuskin tuntuu olevan olemassa.

Iltapäivästä alkaa kerääntyä etelästä pilviä ja aallot muuttuvat mainingeiksi. Laiva keinuu sivuttain ja halkoo vinosti maininkeja. Ilta pimenee koska matkaamme hieman etelää päin kohti Grönlannin eteläkärkeä. Allamme on kolme tuhatta metriä vettä ja meri on mustaa. Käyn saunomassa ja rentoudun yksin laivan keinunnassa parin oluen kera. Manouvre Barissa ilta päättyy taas aikaisin ja olen taas viimeisenä ainoa asiakas jutellen laivan henkilökunnan kanssa.

Lopulta kun kello yöllä lähestyy yhtä, menen hyttiini ja jään syvään mustaan makaamaan. Ja aallot vievät minut kauas pois.






English translation....

A morning in the middle of arctic sea. The weather is sunny and warm and the sea is calm. Deck passages and seats are filled with people and I'm again on a journey to the great unknown. My mind is filled with expectation and the ship is cutting through the small dark blue waves. Above is almost cloudless sky but the forecast agent promises troubles in Greenland. The ice sheet or ice stream has moved from north to the south and is now preventing our travel route and we have to choose another course in order to remain in schedule arriving our next destination in Greenland. We are rushing through the northern sea and we have to sail excessive speed, with the speed of 14 knots when normally it would be 10… We are collecting the hours in case we have to take a longer course around the ice stream. Storm birds are following our ship.

I follow our voyaging for a while from the bridge and look the ship's prow as it cuts the waves. I feel myself peaceful just like I was born to here, in the middle of the ocean. Whales are escorting our trip, once in a while in the horizon there are sprays of water and a sleek back before it goes again under the waves and into the embrace of the sea currents. I feel almost perfect, only slight longing makes my mind to fly elsewhere, far away to the other side of the sunrays. To that another world that is so far away now, that it merely even exists.

In the afternoon clouds start gathering from the south and the waves are changing into surges. The ship is rocking sideways and cutting the surges diagonally. The night is getting darker because we are traveling southward towards the southern tip of Greenland. Beneath us is three thousand meters of water and the sea is black. I take a sauna and relax alone with couple of beers in the swinging of the ship. In the Manouvre Bar the night ends again too early and I'm finally the only customer chatting with the crew.

Eventually when it's close to one o'clock I go to my cabin and I stay lying in deep black. And the waves are carrying me far away.