Maailma Palaa

Pyöräilykauden avaus Espoon Rantaraitilla.
Kivenlahden kalliot 12.3.2014
Vastauksena Inkan haasteeseen

Rantaraitti on melko hyvin merkitty ja sitä on helppo seurata jopa ilman karttaa

"Haaste matkabloggaajille: esittele kotikaupunkiasi!" päätin tehdä postauksen Espoosta. Espoo kun yleensä tuppaa jäämään Helsingin varjoon, niin nyt on oiva syy esitellä Espoosta eräs hieno ulkoilureitti nimeltään Rantaraitti. Espoon rantaraitti alkaa Ruukinrannasta ja kulkee aivan Kirkkonummen rajalle Saunalahteen asti pitkin merellisiä näkymiä. Pituutta reitillä on noin 40 kilometriä ja se soveltuu hyvin myös pyöräilyyn. Osa reitistä on myös esteetön. Mikäli ei halua polkea koko kiemuraista reittiä rantoja pitkin, pystyy reitillä helposti myös oikomaan pyöräilemällä katuja pitkin ja jättämällä osan rantojen kiemuroista väliin. Itselläni on tapana vähintään kerran kesässä polkea Rantaraitti läpi. Tänään oli niin upea ja aurinkoinen päivä ja mittari hipoi puolenpäivän jälkeen yli kymmentä plus astetta varjossa, joten päätin kokeilla miltä Rantaraitti näyttäisi näin aikaisin keväällä.

Nokian pääkonttori näytti näin hienolta elokuussa 2011

Karhusaari

Minulla on usein ollut tapana aloittaa Rantaraitti Keilaniemestä Nokian pääkonttorin luota, joka on hyvä maamerkki. Lisäksi sinne pääsen kotoani kätevästi noin kahdessakymmenessä minuutissa pitkin asfalttisia pyöräteitä, joista suurin osa on vielä alamäkeä. :) Niinkuin tänäänkin, kun aurinkoinen keli helli ja välillä tuntui että oli jopa liikaa vaatetta päällä pyöräillessä. Vuorotellen pyöräillessäni riisuin kädestä pois hanskoja, ja sitten taas laitoin takaisin kun alkoi tuntua kylmältä. Kova janokin vaivasi ja elättelin jo suuria toiveita päästä lopultakin tänään avaamaan myös terassikauden. Siihen minulla olikin tiedossa hyvä paikka.

Kesäaikaan Rantaraitin varrella on useita uimarantoja joissa voi pulahtaa uimassa (pyyhe ja uikkarit mukaan!), sekä kahviloita joissa voi pysähtyä nauttimaan vaikka tuopillisen olutta, muuta

Lämpimän keväinen keli merenrannalla Haukilahdessa

virvoiketta, tai vaikkapa syömään jotain kevyttä. Tai vaikka kokonaisen lounaan! Mutta näin keväällä kun uimarannat eivät vielä ole auki,

Café Mellsten on maaliskuusta lähtien avoinna joka päivä

on kahviloidenkin aukiolot hyvin rajoitettuja.

Nyt olinkin jo lähestymässä suunniteltua taukopaikkaani ja ilokseni huomasin sen olevan auki. Mellstenin rannassa oleva Café Mellsten on avoinna jo maaliskuussa joka päivä ja oli nytkin melko täynnä ihmisiä.

Jää näyttää ulapalla kestävän, vaikka rannat on jo ihan sulat. Itse en uskaltautuisi tuonne enää.

Takana oli noin 15 kilometriä pyöräilyä kotoani asti ja kävinkin tilaamassa itselleni pullollisen raikasta olutta. Kahvilassa on ulkoterassi josta pääsin oluenjuonnin lomassa katselemaan kun joku purjelautaili kaukana jäällä. Toinen hyvä terassi ja suosikkipysähdyspaikkani on hieman pidempänä matkan varrella oleva Café Merenneito.

Kevät, terassi ja aurinko!

Rantaraitti on polkupyörällä hyvin helppokulkuinen eikä vaadi maastopyöräilyä

Siinä olutta hitaasti nauttiessani ja samalla mielenrauhaa etsiessäni, huomasin myös kevään (vai kesän?) ensimmäisen kärpäsen. 12. maaliskuuta, kärpänen pörräsi pöydälle ulkona. Uskomatonta. Haukilahdessa on mahdollisuus syödä myös hienosti, sillä Haukilahden venesataman lähistöllä on ainakin kaksi suurempaakin ravintolaa, Haukilahden Paviljonki sekä Ravintola Haikaranpesä, joka sijaitsee yläilmoissa Haukilahden vesitornissa. Näistä itselläni ei kuitenkaan ole omakohtaisia kokemuksia.

Jatkoin matkaa kohti seuraavaa etappiani missä yleensä tykkään syödä eväitäni. Matkan varrelle jäivät Nuottaniemi, Hyljelahti, Soukanranta ja Laurinlahti ilman suurempia pysähdyksiä. Sitten oli edessä tiukka nousu Laurinlahden uimarannalta Kivenlahden kallioiden päälle.

Kivenlahden kalliot. Tuttu eväspaikkani.

Täällä oli aika ottaa repusta eväät, istua kallion reunalla ja hengitellä raikkaita merituulia kirkkaassa auringonpaisteessa.

Pyöräilijän eväät, reilut 30 km takana

Meritorni Kivenlahdessa on Suomen toiseksi korkein asuinrakennus.

Kirkkonummi saavutettu

Nautittuani vajaan tunnin eväistä ja hienoista maisemista, jatkan pyöräilyä Kivenlahden tornitalon ohitse rantaa pitkin ja jatkan Kivenlahden uimarannan reunaa kunnes saavun Länsiväylän sillalle. Sillan toisella puolen on Kirkkonummen raja, käytän toista jalkaani kirkkonummen puolella ja olen taas kerran kulkenut Rantaraitin päähän asti. Kilometrejä on tullut vajaat neljäkymmentä, täältä pyöräilen kotiin eri reittiä ja saan päivän saldoksi 60 kilometriä ja kasvoihinkin jo alkavan rusketuksen.

Lähellä Kirkkonummen rajaa Kivenlahden Marinrannassa on Porkkalan palauttamisen muistomerkki.

Kirkkonummen rajalta ei olisi enää pitkä matka jatkaa Porkkalanniemeen, missä on upeat ulkoilupaikat sekä grillipaikkojakin, mutta koska se ei enää kuulu Espooseen, niin ehkä kerron siitä enemmän joskus toisella kertaa. :)

Vinkki: ilmaisia pääkaupunkiseudun pyöräily- ja ulkoilukarttoja voi noutaa esimerkiksi Espoon Yhteispalvelupisteistä eri puolilta Espoota. Lisäksi Café Mellstenillä sekä Café Merenneidolla on omat nettisivut josta voit tarkistaa kahviloiden kevään aukioloajat.

Valokuvia Rantaraitilta: