Risteily M/S Kristina Reginalla:
Helsinki - Visby - Kööpenhamina - Lerwick - Torshavn - Seydisfjördur - Akureyri - Isafjördur- Reykjavik
http://www.kristinacruises.com/
27.6.2007 Meripäivä Pohjanmerellä
Aamu alkaa harmaana. Aamiaisen jälkeen rintama lähestyy ja tuuli alkaa nousta. Aallot ovat jo monimetrisiä vaikka Norjan rannikko vielä antaa suojaa. Tunnen jännitystä ilmassa, laiva keinuu jo aika pahasti. Avomerellä tuuli yltyy ja meri myrskyää. Tuulennopeus on silti vain noin 23 metriä sekunnissa, mutta se riittää useimmille. Yli puoli laivaa voi pahoin ja makaa hyteissään. Itselläkin hieman
tuntuu vatsassa ja päätän varmuudeksi nielaista puolikkaan tabletin. Aallot murtuvat keulaan ja laiva sukeltaa vastatuuleen kuin vuoristorataan. Peräkahvilan ikkunoista näkyy vuorotellen horisontti ja meri. Opin pian
ratsastamaan aalloilla ja olo on täysin voittamaton. Liu'un aallolta toiselle, pyörteen nielun reunalla enkä pelkää mitään. Aallot ovat pitkiä ja syviä ja koko laiva mahtuu niihin sisään. Kuuntelen musiikkia ja tunnelmoin.
Tuuli alkaa pikkuhiljaa tyyntyä iltaa kohti, mutta aallokkoa tulee kestämään vielä yön yli. Komentosillalta alkaa aurinko pilkottamaan ja tähtäämme sitä kohti. Istun ruorin takana ja katson kohti aurinkoa, kun aallot lyövät keulan yli aivan kuin tunteeni jälleen. Vesi murtuu kuin sydämeni.
Puoliltaöin olen ainoa asiakas baarissa ja tarjoan siis kierroksen kaikille. Juttelen hetken baarimikon kanssa ja lähden kannen kautta nukkumaan. Meri on vaaleansininen ja kuu on kasvanut taas. Ehkä saan vielä syntymäpäivälahjaksi kirkkaan täysikuun...English translation....
The morning begins grey. After the breakfast the storm front is approaching and the wind is rising. Waves are already several meter high even though Norway's coast is still giving us protection. I feel tension in the air and the boat is rocking quite badly. The wind speed is only 23 m/s (45 knots) but it's enough for the most people onboard. More than half of the passengers have nausea and are just lying in their cabins. Even I feel bit strange and decide to take half of the pill just in case. Waves are breaking into the bow and the ship is diving into the headwind like in a roller coaster. In the cafe window in the stern I can see the sea and horizon in turns. Soon I learn to ride the waves and I feel fully invincible. I'm gliding from one wave to another, I'm on the edge of a vortex and I fear nothing. The waves are deep and long and the whole ship fits inside them. I listen to the music and I'm in tune.
The wind starts little by little to calm down towards the evening, but the surge is going to last overnight. The sun is starting to be visible again from the bridge and we are heading straight into it. I sit behind the ship's wheel and stare at the sun when massive waves are hitting over the bow, like my feelings again. Water breaks like my heart.
At the midnight I'm the only client in the bar so all drinks are on me! I chat for a moment with the bartender and then leave and go through the deck to sleep. The sea is light blue and the waxing moon is there again. Maybe I will get a bright full moon as my birthday present...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti