maanantai 25. helmikuuta 2008

Dublin

Lyhyt matkakertomus Dublinista, 22.2. - 25.2.2008

Alun epätasaisen lennon jälkeen (ei ihme noilla "lärpyttimillä") lentäjä onnistui kuin onnistuikin osumaan Dublinin kentälle pyörät ensin hirveästä myrskytuulesta huolimatta. Osa matkustajista huokaili ja kiljui ja itsekin otin jo puoliksi pakkolaskuasennon ja suojasin päätäni. Paljon lentäneenä en oo koskaan ollut vastaavanlaisessa laskeutumisessa.

Lopulta hengissä selvittyä otettiin taksi Bed & Breakfast Marianiin lähelle keskustaa. Mukava huone suihkulla ja tosi vankka ja mukava sänky, jossa uni maistui aina silloin kun siihen oli pieni tilaisuus. Aamiaisella piti yrittää pitää pokkaa, kun paikkaapitävä +50
naisimmeinen koko ajan toisteli että yes my darling.

Dublinissa sää oli enimmäkseen harmaa, mutta kuiva ja melko lämmin, +10 - + 15 astetta, paikalliset kulkivat ilman takkeja. Nähtävyyksiä ei ollut kovin paljoa, tärkeimmät tuli
kierreltyä nopeasti päivässä ja sitten jäikin aikaa pubikulttuurille. Samana viikonloppuna oli Rugbyn Six Nations turnaus, lippuja Croke Parkille oli enää vaikea saada joten tyydyttiin tuijottamaan Irlanti - Skotlanti matsia pubissa ja ihmettelemään
hame päällä kulkevia miehiä, jotka olivatkin sitä kokoa ettei niille uskaltanut v***uilla.

Yksi irlannin ihmeellisyyksistä oli siellä kasvaneet palmut, onneksi tästä on myös valokuvia todisteena jottei herää epäilys olisinko sittenkin ollut taas kännissä espanjassa. Kai se golf-virtaus sitten on niin leudon sään salaisuus. Howthin niemellä ja kalastajakylässä tulikin sitten sunnuntaina ihmeteltyä merta ja korkeita jyrkänteitä. Siellä löysin myös tosi ystävän, eli kesyn hylkeen joka uiskenteli satamalaiturin vierellä ja jutteli mulle.

Matkalla yritin myös ymmärtää mitä kieltä paikallinen heimo puhuu, mutta luovuin yrityksestä jo viimeistään lauantai-yönä, kun joka kerta kokoajan sai sanoa että sayagain. Vaikka joskin sunnuntai-iltana puhuin jo varsin sujuvasti Irlantilaisen mykän kanssa, ehkä se elekieli on kuitenkin se helpoin kieli ja oluesta tykkäävät tulevat aina toimeen keskenään.

Yllättävän moni luuli siellä minua paikalliseksi, en tiedä johtuiko se hiusteni väristä vai juomistani tuoppien määrästä, mutta tyypillinen suomalaisbaarien jurotus oli kaukana kun tuolla pyöri kuppiloissa, niin ei tosiaan pitkään tarvinut istua yksin..
Muutama nainenkin kävi oikein vartavasten ilmoittamassa tykkäävänsä, mutta olevansa varattuja. Mitä lienevät sitten sillä tarkoittaneet, sitä ei nuori suomalaisturisti ymmärtänyt… ;-)

"Viinakaupassa" käynti oli hauska, kadun varrella oli nakkikioskin tyylinen koppi johon jonotettiin, (luodinkestävän?) lasin takana kaksi kinkkiä myi viinaa. Raha asetettiin tarjottimelle, josta ilmavirta(!) nappia painettaessa puhalsi setelit lasin alla olevasta raosta myyjille. Myyjät liutti vaihtorahat takaisin ja tiskin alta laittoivat pullon vedettävään vetolaatikkoon, jonka sai sitten omalta puolelta vedettyä itselle. Ja takana siis koko ajan hirveä jono humalaisia faneja tulossa suoraan Rugbyn maaottelusta. Jameson Whiskypullo maksoi noin 30 euroa, muistaakseni. Can't feckin' remember 'at.

Kaduilla sai kävellä rauhassa, muutamia kerjäläisiä näkyi, mutta ei tarvinnut pelätä mitään yölläkään ainakaan keskustan alueella. Sai kulkea yksin rauhassa, eikä kukaan tullut myymään mitään tai muutenkaan uhkailemaan, mikä rauha verrattuna Barcelonaan kun joka toisella tuntui olevan myynnissä aitoa kokaiinia, joopa joo.. Temple Barin alueella piti tosin katsella mihin astui, kun väisteli kadulla olevia oksennuksia.

Dublin oli kuitenkin mukava paikka ja lähden mielelläni sinne uudestaan vaikka ennen matkaa ajattelinkin että tämä kerta riittää. Hinnat oli mannereurooppalaisittain ehkä kalliita, mutta Suomalaiselle hinnat ei juuri eronneet kotimaan hinnoista. Vertailuksi pint maksoi melkein joka paikassa n. 5 euroa, Big Mac ateria n. 7 euroa, kuvan Cheeseburger Hard Rock Cafessa n. 18 euroa. Junamatka Howthiin menopaluu (15 km suunta) maksoi noin 3,5 euroa. Luottokortit kelpasivat huonosti, niissä paikoissakin jossa kelpasi oli mininiraja ostoksille 10 euroa …eli 2 tuoppia… :)

Ja Ryanairillekin pisteet, että selvittiin hengissä halpalennosta, vaikka välillä tiukkaa oli. Matka maksoi 120 euroa veroineen Tampereelta, yöpyminen 45 euroa yö.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti